Emsin Lähettiläskohu: Saksan Yhdistymisen Ensiaskel ja Bismarckin Taistelu Voimasta

Kun puhutaan Saksan yhdistymisestä, mieleemme juolahtavat usein suuret taistelut ja kansallisvaltioksi kasvaminen. Mutta ennen kuin Saksasta tuli valtio, oli olemassa sarja poliittisia manööverejä ja diplomaattisia konflikteja, jotka asettivat perustan koko yhdistymiseen. Yksi näistä ratkaisevista tapahtumista oli Emsin Lähettiläskohua vuonna 1870. Tämä diplomattinen kriisi, joka syntyi Espanjan kruununperijän ja Preussin kuninkaan välistä sopimuksesta, osoitti Otto von Bismarckin nerokkaat taidot poliittisen manipulaation ja propagandan alalla.

Emsin Lähettiläskohua voidaan verrata šakkilaudaksi: jokainen siirto oli tarkasti suunniteltu saavuttaakseen strategisia etuja. Espanjan kruununprinssi Leopold, joka kuului Bourbon-sukuun, oli vakavasti harkitsemassa Espanjan valtaistuinta. Preussin kuningas Vilhelm I ei halunnut ottaa osaa tähän, sillä se olisi herättänyt Ranskan vastustuksen ja uhkaillut Euroopan tasapainoa. Bismarck näki tässä tilaisuuden vahvistaa Saksan asemaa: hän halusi sodan Ranskaa vastaan, mutta tarvitsi tekosyyn aloittaa hyökkäys.

Kun kuningas Vilhelm I kieltäytyi kruununprinsin tarjouksesta Espanjan valtaistuimelle, Bismarck levitti Espanjassa ja Ranskassa tekaistun telegrammin, jossa Vilhelm I loukkasi Ranskan kunniaa. Emsin Lähettiläskohu oli kuohunut diplomattinen skandaali, joka synnytti Ranskan kansan raivoon ja vaati sotaa Preussia vastaan. Bismarckin suunnitelma toimi täydellisesti: sodalla hän voittaisi sekä Ranskan että myös yhtenäisyyden Saksan eri osavaltioille.

Diplomaattinen Manipulaatio: Bismarckin mestaruuden osoitti kyky muuttaa tilanteita hyväksi Preussille. Kun kuningas Vilhelm I vastusti kruununprinssi Leopoldin valintaa Espanjan kuninkaaksi, Bismarck näki tilaisuuden luoda konflikteja Ranskan ja Preussin välille.

Bismarck “pätevästi” muutti telegrammin, jossa Vilhelm I kieltäytyi kruununprinssin tarjouksesta. Hän loi tekstiin sävyä, joka loukkasi Ranskaa ja antoi kuvan, että Preussi oli halveksiva ja aggressiivinen. Emsin Lähettiläskohua – nimitetty Bismarckin mukaan tapahtuneen tapauksen sijainnin mukaan – oli alusta asti tarkoitettu herättämään Ranskassa sotahaluja.

Ranskan hallitus joutui paineiden alle kansalta, jotka vaativat kostosta Preussille ja Espanjalle. Bismarck oli onnistunut luomaan tilanteen, jossa sota näytti ainoalta ratkaisulta.

Sodan Syttyminen: Emsin Lähettiläskohu johti Ranskan julistamaan sodan Preussille vuonna 1870. Sodan tuloksena Preussi voitti selvästi ja yhdisti lopulta Saksan kuningaskunnan.

Emsin Lähettiläskohua oli esimerkki Bismarckin poliittisesta nerosta ja hänen kyvystään käyttää propagandan ja manipulaation keinoja saavuttaakseen tavoitteensa.

Bismarckin roolia Emsin Lähettiläskohu:

Emsin Lähettiläskohu oli merkittävä käännekohta Saksan historiassa. Se johti Preussin voittoon Ranskaa vastaan, mikä vuorostaan avasi tien Saksan yhdistymiseen ja Euroopan valtarakenteiden muutokseen. Tämän diplomatia- ja propagandamasterin temppu onkin pysynyt historiankirjoissa merkittävänä esimerkkinä siitä, kuinka poliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa vahvoilla manipulatiivisen viestinnän ja diplomaattisen neuvottelutaidon yhdistelmillä.

Lisätietoja:

• Bismarck, Otto von. Thoughts and Reminiscences. Translated by Ernest Belfort Bax. London: William Heinemann, 1898.

• Taylor, A. J. P. Bismarck: The Man and the Statesman. Oxford: Clarendon Press, 1982.