Frankfurter Reichsverfassung: Katolisen ja protestanttisen uskon yhdistyminen Saksan valtakunnassa

1806, Napoleonin sotatoimet vauhdittivat Saksan historiassa uuden aikakauden alkua. Vanha Pyhä Rooman valtakunta oli murskattu ja sen tilalle nousi useita itsenäisiä ruhtinaskuntia. Yksi näistä oli Frankfurtin vaaliruhtinaskunta, jonka kohtaloon liittyi merkittävä historiallinen tapahtuma: Frankfurter Reichsverfassungin hyväksyminen 1849.

Frankfurter Reichsverfassung oli Saksan historian ensimmäinen perustuslaki. Se syntyi vallankumouksen ja liberaalisten ajatusten virran tuloksena, kun kansan edustajakokous kokoontui Frankfurtissa luomaan yhtenäistä Saksaa. Perustuslakia pidettiin tuolloin progressiivisena asiakirjana: se julisti tasa-arvon lain edellä sukupuolesta ja uskonnosta riippumatta, takasi sananvapauden ja kokoonnumisvapauden ja perusti kaksikamarisen parlamentin.

Perustuslaki pyrki yhdistämään Saksan valtioita yhdeksi liittovaltioksi, mutta se oli myös kompromissi monien eri ryhmien välillä. Esimerkiksi katoliset ja protestantit olivat pitkään olleet erimielisyyksissä uskonnollisen vapauden ja valtion aseman suhteen. Frankfurter Reichsverfassung yritti tasapainottaa näitä ristiriitoja luomalla järjestelmän, jossa kirkko ja valtio olisivat erotettu toisistaan mutta jossa uskonnolliset oikeudet kuitenkin kunnioitettaisiin.

Frankfurter Reichsverfassingin Vaikutus:

Perustuslain hyväksyminen oli merkittävä saavutus Saksan historiassa, mutta se ei onnistunut toteutumaan täysin.

• Rajoitettu Toimivuus: Monet Saksan valtiot hylkäsivät perustuslain ja jatkoivat itsenäistä toimintaansa.
• Prussin Vastustaminen: Preussi, tuolloinen Saksan vahvin valtio, vastusti Reichsverfassioin ideoita ja pyrki säilyttämään omaa vaikutusvaltaansa.

Frankfurter Reichsverfassung kuitenkin loi tärkeän perustan Saksan yhdistymiseen. Se osoitti, että saksalaisten kansansyntyinen liike oli mahdollinen ja että liberaalit ideat voittivat kannatusta koko maassa. Myöhemmin Bismarckin johtama Saksan yhdistyminen 1871 perustui osittain Frankfurter Reichsverfassingin ideoihin ja pyrki toteuttamaan yhdenmukaisen valtiomuodon Saksan alueella.

Friedrich List: Frankfurtin Perustuslakia Ajava Ajattelija:

Frankfurter Reichsverfassungiin liittyy merkittävä saksalaisfilosofi Friedrich List (1789-1846). List oli taloustieteilijä, poliitikko ja kansallisromantikko. Hän kannatti aktiivista valtion interventionismia taloudessa ja uskoi vahvan kansallistiedon merkitykseen.

Lista pidetään yhden Saksan ajattelun edelläkävijöinä. Hänen teoksensa “National System of Political Economy” (1841) korosti Saksan teollisuuden kehityksen ja kaupankäynnin merkitystä kansallisessa vahvistumisessa. List näki Frankfurter Reichsverfassioissa mahdollisuutta luoda vahva Saksan valtio, joka kykenisi kilpailemaan muiden eurooppalaisten valtojen kanssa.

Friedrich Listin Ajatukset ja Frankfurter Reichsverfassung:

Listin ajatuksia heijastui Frankfurter Reichsverfassiossa usealla tavalla:

Vaikka Frankfurter Reichsverfassung ei toteutunut täysin 1800-luvulla, se oli tärkeä askel kohti yhdistynyttä Saksaa. Friedrich Listin ajatukset vaikuttivat merkittävästi perustuslakiin ja auttoivat luomaan vision vahvasta ja yhtenäisestä Saksasta.